Aistien havainnoimisen avulla autamme itseämme ja toisiamme

 

Aistit auttavat meitä sekä hahmottamaan ympäristöämme että muodostamaan tarkan käsityksen omasta itsestämme. Erilaisissa vuorovaikutustilanteissa saatamme käyttää kaikkien viiden perusaistimme lisäksi myös muita aistejamme emmekä edes välttämättä tietoisesti huomaa sitä. Aistien pohjalta erilaisista tilanteista muodostuu meille joko miellyttäviä tai vähän vähemmän miellyttäviä tilanteita riippuen siitä, kuinka aistimme reagoivat tilanteeseen.

Ihmisellä on viisi perusaistia; näkö-, kuulo- ja hajuaisti, jotka ovat niin sanottuja kaukoaisteja sekä tunto- ja makuaisti, jotka ovat puolestaan lähiaisteja. Ihmisellä voi myös ilmetä puutteita joissakin aisteissaan. Silloin ihmisen mahdollisuus muodostaa kokonaiskuvaa eri tilanteista muuttuu. Aisteista jokin voi heikentyä tai puuttua kokonaan tai aistien kokemisessa ilmenee ali- tai yliherkkyyttä. Joskus myös aistien ymmärtämiseen voi liittyä haasteita esimerkiksi kehitysvamman vuoksi.

Luonnon ja erityisesti metsän merkitystä ihmisen eri aisteille ei voi liikaa korostaa. Hetki metsässä voi suoda ihmiselle vahvan kokemuksen rauhoittumisesta, voimien ehtymisestä ja oikea-aikaisesta läsnäolosta. Metsään lähtiessä voi olla hyvä tehdä etukäteen tietoinen päätös vapauttaa mielessään tilaa erilaisille aistikokemuksille, joita metsä antaa. Mitä ääniä metsässä kuuluu? Miltä metsä tuoksuu? Miltä maa jalkojen alla tuntuu? On mieltä avartavaa pystyä havainnoimaan, mihin suuntaan metsässä koetut aistit vievät omia tuntemuksiamme ja ajatuksiamme.

Toisinaan voimme tuntea itsemme avuttomaksi kuunnellessamme toisen ihmisen kertomuksia kohtaamistaan vaikeuksista ja elämän asettamista haasteista. Saatamme kokea suurta tarvetta osata auttaa ja antaa toiselle vastauksia kohtaamiensa ongelmien tueksi tai jopa ratkaisemiseksi. On inhimillistä haluta auttaa yrittämällä taikoa huolet ja murheet pois surevan elämästä. Varmasti meistä jokainen on tullut joskus myös pohtineeksi, miten auttaisimme toista kaikista parhaiten. Silloin meidän käytössäolevista aisteista voi olla hyötyä.

Kun ihminen kuulee ja kuuntelee, hän käyttää yhtä perusaisteistaan eli kuuloaistiaan. Kuuloliiton sivuilla on hyvin kuvattu, mitä kuulo ja kuuleminen tarkoittavat ja mitkä ovat niiden tehtävät. (Lue lisää https://www.kuuloliitto.fi/kuulo/kuulo-ja-kuulovammat/)

"Kuulolla on myös tunne- ja psykososiaalinen tehtävä. Kuulon kautta olemme yhteydessä toisiin ihmisiin. Voimme kuulon avulla havainnoida toisen ihmisen läsnäolon pelkästään hänen hengityksensä tai liikkeidensä aiheuttamien äänien perusteella. Se voi luoda meihin turvattomuuden tunteen tilanteesta riippuen ja pelkästään toisen ihmisen puheäänen kuuleminen ja tunnistaminen siinä voi rauhoittaa ja luoda meihin turvallisuuden tunteen. Iloinen puheääni saa meidän tuntemaan tyytyväisyyttä ja rauhallisuutta, kun taas epävarmuuden aistiminen toisen puheessa voi herättää myös meissä epävarmuutta."

Kun kuulemme ja kuuntelemme toista ihmistä, muodostamme silloin tärkeän yhteyden, ikään kuin näkymättömän sillan toiseen ihmiseen. Voimme antaa toiselle tunteen läsnäolostamme pelkästään hengittämällä hänen kanssaan samassa tilassa. Käyttämämme rauhallinen puheääni ja äänensävy lisäävät turvallisuuden tunnetta. Kaikella tällä on merkitystä, kun haluamme auttaa toista parhaan mahdollisen kykymme mukaan.

Mahdollisuuksien mukaan myös kosketuksen voi ottaa mukaan kuulemisen tueksi. Tällöin käytämme tuntoaistiamme, tärkeintä perusaistiamme. Tutkijat ovat sanoneet, että kaikista ihmisen aisteista tuntoaisti on meillä kaikilla lähes tulkoon samankaltainen. Meillä kaikilla on perustarve tulla hyväksyvästi kosketetuksi. Se on sitä syntymästä kuolemaan asti. 

Kosketuksen kokemukseen ja sen tarpeen määrään voivat vaikuttaa erilaiset elämänkokemukset ja elinympäristö, mutta tarve tulla kosketetuksi on meissä aina olemassa. Tuntoaisti on myös kaikista aisteistamme se, joka pysyy meissä muutamaa poikkeusta lukuunottama koko elinikämme ajan. Kuoleman ollessa lähettyvillä kädestä kiinni pitäminen saattaa olla ainoa keino saada yhteys toiseen, jos kaikki muut aistit ovat jo poissa käytöstä.

Saamme aistiemme avulla paljon tärkeää tietoa ympäristöstämme ja itsestämme. Voimme aistien avulla välittää itsemme lisäksi myös toiselle elämän kannalta olennaisia tuntemuksia; turvaa, rauhaa, levollisuutta ja rakkautta. Niitä me tarvitsemme - ihan jokaikinen meistä, ja varsinkin silloin, kun elämä haastaa ja toivon tunteminen ja tunnistaminen voi olla vaikeaa. Aistien tietoisen havainnoimisen ja ymmärtämisen kautta voimme rikastuttaa paitsi meidän itsemme, myös kanssaihmistemme elämää.

Rakkaudella,

Mira ❤